Rapia kuukausi leikkauksesta

Leikkauksesta on nyt lähes viisi viikkoa aikaa. Mitään sen "mullistavampaa" edistystä aiempaan päivitykseen ei ole tapahtunut. Veeti kävelee ja ottaa jopa juoksuaskelia leikatulla jalalla. Se mainittakoon, että Veetihän nostaa leikattua jalkaa komiasti pissalla käydessään. Ennen saman jalan nostaminen oli hyvin pienimuotoista ja huteraa. 

Jos lyhyemmät karvat eivät muistuttaisi, ei arvaisi että niinkin suuresta operaatiosta on kuitenki vasta rapiat neljä viikkoa aikaa. Varailen kontrolliröntgen aikaa sitten kesäkuun viimeiselle viikolle. Nyt vaan odotamme kovasti seuraavien kahden viikon kulumista ja kontrollikäyntiä, jospa saisimme sitten luvan alkaa liikkua hilijalleen ja palailla ns. normaaliin elämään. 

Kotona emme ole enää rajanneet Veetin liikkumatilaa, tosin se mielellään hakeutuu tuonne totuttuun kömmänään nukkumaan. Elelemme täällä normaalisti muuten, paitsi että Veeti ei vielä pääse takapihaa pidemmälle kävelylle. Veetinkin päivät ovat kuluneet nyt mukavammin kun se on päässyt karvakaverin kanssa puuhastelemaan, jauhamaan luita ja nukkumaan vierekkäin. Kotoa poistuessamme rajaamme koirat kuitenki pienemmälle alueelle etteivät ne saa täällä juoksuhepuleita keskenään. 

Kuvittelin leikkauksen parantumisen ja varoajan olevan paljon rankempaa itselleni sekä Veetille. Ensimmäinen viikko oli raskainta aikaa kun Veetin jokaista askelta sai varoa ja vahtia. Siitä eteenpäin toipuminen on edistynyt hurjaa vauhtia, ja olen tällä hetkellä todella tyytyväinen että päädyin leikkaukseen.

Jospa tämä antaisi Veetille monia hyviä vuosia lisää elinaikaa. Tähän astisten kokemusteni perusteella, voin suositella lonkkaproteesia hyvänä vaihtoehtona kipuilevalle koiralle. Harrastuskoiraa operoidusta koirasta tuskin saa, mutta toivottavasti kuitenki hyvän kotikoiran ja lenkkeilykaverin.

Sadepäivän laiskiaiset

PÄIVÄ 22

Parantuminen jatkuu samaa rataa kuin tähänkin asti. Laitan alle muutamia kuvia Veetistä ja Monsterin uudesta, hienosta ulkoiluterassista. 

Siinä napotetaan jo istualtaan ilman mitään ongelmia.

 Monsterin uusi teeranssi.

PÄIVÄ 20

Kauheita helteitiä ja hiostavia öitä! Täällä tuulettimet jauhaa yötä päivää. Tämmöisillä ilmoilla on todella harmi että Veetiä ei voi vielä viedä uimaan. Voisihan sen kanssa mennä autolla rantaan ja antaa sen remmissä kastautua mutta arvaahan sen jo ettei siitä tule muutakuin kauheaa rynnimistä ja innostusta. Joudumme olemaan käyttämättä suihkutiloja yhteensä 2 vuorokautta, taloyhtiön kosteusmittauksen vuoksi. Mietinkin juuri, että jos ottaisi ämpäriin vettä ja kastelisi koirat takapihalla. Helteet vie mehut koiristakin.

Viime kesän uiskenteluja

PÄIVÄ 18

Päästäkee poooiss!

Kaverin kanssa on kivempaa

Kuumat ilimat jatkuvat. Koirat ovat käyneet tänäänkin viilentävässä "suihkussa". Veeti pääsi aamulla yllättämään mieheni, joka käytti koirat aamupissalla..Veeti oli innostuksissaan nykäissyt remmin miehekkeen kädestä, ja kävi pomppimassa noin kymmenen metrin mutkan viereisessä ojassa.. Mies tuli sisälle säikähtäneen näköisenä ja Veeti vaikutti oikein tyytyväiselle pikku spurttiinsa.

Särkylääkkeen määrää olen vähentänyt alkuperäisestä 1 1/2-tabusta vähentänyt yhteen kokonaiseen per päivä. Hain tänään vielä lisää tabuja varalta. Alan vähentämään määrän 1/2 tablettiin päivässä. Eli ns. vartti pala aamulla ja toinen mokoma illalla. Hurjaa, kun ajattelee kuinka proteesi on jo nyt vähentänyt särkylääkkeen määrää kun vertaa aikaan ennen leikkausta. 

Olemme viime aikoina jättäneet koirat muutamiksi tunneiksi kerrallaan keskenään kotiin. Mitään ongelmia ei ole ollut. Pientä tekemisen puutetta on ollut ilmassa. Eilen olivat saaneet kaivettua kaapista koirille ostetut luut ja muutamia uusia leluja, jotka ne oli ruuskannu ja levittäny pitkin lattioita :-D Oikein tyytyväisinä vätkyttelivät uusia leluja lattialla kun tultiin kotiin.

Monsteri nautiskellee päivittäisestä "remmiulkoilusta" 

PÄIVÄ 17

Meille ei kuulu tällä hetkellä mitään ihmeitä. Kuumia ilmoja on pidellyt, ja yritän pitää huushollin mahdollisimman vilpoisena. Veeti on päässyt nyt vain viileään suihkuun, ja karvakaveri sitten läheiseen järveen uimaan. Tuulettimet laulaa päivin ja öin. Olemmekin miettineet ilmaistointipömpelin ostoa, jotta koirillakin olisi mukavampaa olla näillä helteillä. 

Tänä aamuna Veeti nosti miehekkäästi leikattua jalkaansa heinään..Jalan nostaminen ennen leikkausta oli aika huteraa ja vähäistä. Mielenkiintoista nähdä muuttuuko merkkailutapa kun kinttu on kokonaan parantunut.

Vauhtia&menoa riittäisi vaikka muille jakaa, ja ulkoillessa joutuu hillitsemään Veetin menoa. Päivisin otan Veetin muualle huusholliin (huoneisiin, jotka ovat vuorattuina matoilla). Mukavan rauhallisena on meno pysynyt sisällä, vaikka ennen leikkausta koirat saattoivat juosta rallia ja mäikätä sisälläkin. Luita on kiva jauhaa kahdestaan.. :)

Alla kuvia tämän päivän pissailureissuista tuohon takapihalle. Kuten kuvista ehkä näkyyki, leikattu jalaka on hyvin jo käytössä. :) Josta tulikin mieleeni vielä, että Veeti köllöttelee nykyään myös "leikatulla jalalla", kyljellään. 

PÄIVÄ 11

Aamuasioinnit sujuivat ilman tukiliinaa ja Veeti astuu jalalle jo ihan kunnolla. Vauhtia meinaa olla vaan välistä vähän liikaa, siispä käymme pissareissut pihalla ihan lyhyellä remmillä.

Kävimme tikkienpoistossa. Ilmeisesti hoitaja oli vielä opiskelija. Vaikutti hieman epävarmalle ja kyseli meiltä, että missäköhän asennossa hänen kannattaisi tikit poistaa ja miten koira aseteltaisiin. Siinä sitten hiki päässä pitelimme koiraa kun tämä opiskelija väkersi tikkejä irti..Haava oli täysin parantunut ja tikit lähtivät hyvin irti.

Kyselin liikunnan lisäämisestä, mutta eihän hän osannut kysymyksiin vastata. Siinä se hoitsu sitten juoksi sen toimepidenhuoneen ja leikanneen lääkärin väliä kyselemässä. Sen verran sain kuitenkin irti, että vielä kesäkuun lopulle pitäytyisimme takapiha pissatuksilla eikä ulkoilunmäärää lisättäisi ollenkaan. Pitänee sitten taas soitella sinne parin viikon päästä ja kysellä tarkemmin liikutusohjeita jatkoa varten.

Päivittelen lisää kun tulee jotain kerrottavaa. Tällä hetkellä tilanne on niin hyvä kun voi olla ja nyt vaan yritetään saada Veetin aika kulumaan sisätiloissa.

PÄIVÄ 9 & 10

Perjantaina iltapäivällä koin ehkä suurimmän järkytyksen pitkästä aikaa..Perheemme toinen tyttökissa sai ilmeisesti sydänkohtauksen ja kuoli käsiini..Milla ehti elää aika tavalla tasan kymmenen vuotiaaksi. Jäljelle jäi rintaa pakahduttava ikävä ja suru sekä Millan paras kaveri Monsteri, joka on täällä etsiskellyt kaveriaan iltaisin.

Monsteri<3Milla

Veetillä päivät ovat menneet tasaiseen tahtiin. Se on turhautunut kun ei pääse vielä muualle asuntoon hämmentämään. Luita ja puuhasteltavaa olen sille antanut, mutta eihän ne meinaa kelvata kun kaverin kanssa olisi kivempi mäikätä. 

Päivän 10 aamuna otin haavasuojapuvun aamulla pois, koska huomenna on tikkien poisto ja haava on umpeutunut hyvin. Pihalla Veetin haluaisi jo revitellä. Ruoka on maistunut hyvin.

Iltapissalla käytiin jo ilman tukiliinaa. Veeti astuu jalalle koko ajan paremmin ja tukiliina selvästi häiritsi sen "asiointia". Karva on lähtenyt kasvamaan hyvää vauhtia takaisin ajeltuihin kohtiin. 

"Turhauttaa,päästäkee pois"

Veetin kävelyä, päivä 10