Maaginen ensimmäinen viikko selvitty ilman sen kummosempia ropleemia! Hyvin nukuttiin yö, mutta taas siinä viiden nurkilla heräsin siihen ku haavasuojapuku oli valahtanut ja mennyt hankalasti. Sitten tirsottiin vielä pari tuntia.
Me ollaan päällystetty Veetin kulkureitit käytävänmatolla, jotta se ei pääsisi liukastumaan. Pidämme sitä vielä kuitenkin tuolla omassa kömmänässä. Kunhan se alkaa astumaan kunnolla leikatulla jalalla, niin uskallan päästää sen sitten puuhastelemaan valvotusti kaverin kanssa olohuoneeseen.
Nukkumisjärjestelyt ollaan järkätty niin, että Veeti nukkuu makkarissa meidän kanssa. Aamulla se olikin heti ryykäämässä vauhdilla ovenraosta touhuamaan. Pissan ja haavanpesun jälkeen se söi hyvin ilman sen kummempia houkutteluita. Haava-alue on alkanut parantumaan hyvin.
Edistymistä on tapahtunut sen verran mukavasti että uskallan jättää toipilaan yksin hetkeksi viikonloppuna, vaikka kauppareissun ajaksi. Ensimmäisinä päivinä se saattoi hätääntyä jos leikattu jalka jäi jotenki kipeästi alle kun se meni makuulle, tai jos se nousi jotenkin liian vauhdikkaasti. Viime päivinä Veeti on mielestäni hallinut leikatun jalan paremmin. Pientä turhautumista "tekemättömyydestä" on ollut ilmassa. Pitänee laittaa sille kongiin jotain hyvää ajanvietettä.
Mielenkiinnolla ootan ensi maanantaita kun menemme tikkien poistoon. Samalla saa vaihtaa pari sanaa sen lääkärin kanssa toipumisesta ja kuulla sen arvio edistymisestä.
Pieni karvapallonen viime keväänä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti